Opittua kokeilemassa

Yritän kokeilla tekniikoita, joita opin kuvatessani Maijun korttitekniikat -kirjaa. Tässä muutama joulupakettikortti myyjäisten korupusseihin.

Maijun korttitekniikat nyt myynnissä

Kirjamessuille ennätti. Kyllä nyt on hyvä ja iloinen mieli.
Tuotetiedot kustantaja ReadMe'n sivuilta.

Maijun korttitekniikat - tulossa

Marjo Kauppila on tehnyt hienon kirjan Maijun korttitekniikat.

Itsellänikin  on ollut lusikka sopassa, joten minulla on kaksinkertainen syy kertoa, että vielä tänä syksynä ReadMe-kustantamolta tulee tuhti paketti tietoa siitä, mistä materiaaleista, ja miten, tehdään hienoja kortteja. Ihan tarkkaa tietoa ei ole, koska kirja tulee kauppoihin, mutta joululahjaksi sitä ainakin kannattaa ostaa niille, joita käsillä tekeminen innostaa.

Kirjassa on kuvattuna vaihe vaiheelta työvaiheet, joilla kauniisiin lopputuloskiin päästään. Maiju opastaa materiaalien valintaan ja laitteiden ihmeelliseen maailmaan.
Itse opin tätä kirjaa tehdessämme tosi paljon asiasta, joten uskallan suositella lämpöisesti.

Maijuun voi tutustua osoitteessa http://korttigalleria.com/

Kolmas kerrosvati

Kierrätettäviäkin lautasi olisi vielä pinossa, mutta nyt vaihteeksi vati, joka on tehty uusista lautasista. Nämä lautaset eivät olekaan mitään posliinia, vaan ihan aitoa melamiinia. Porasin reiän puuterällä ja helposti. Tämä luomus on kaunis ja vadit ovat hyvän mallisia vaikka kakuille.

Toinen kerrosvati

Näitä tulee nyt muutama. Kaikki poraushommat yllättäen onnistuivat. No, ehkä vielä tulee juhlia, joihin tarvitaan vateja.

Kerrosvati

Kiitoksia Oulunkylän K-raudan ystävälliselle myyjälle: oikeat materiaalit löytyivät kerralla!

Tässä ensimmäinen Ihana-lehden ohjeen mukaan tekemäni kerrosvati.Näitä tulee lisää, kunhan saan sopivia lautasia. Tässäkin setissä keskimmäinen on vielä liian iso. Vaihdan sen pienempään, kunhan löydän sopivan.

Minikansioita skräppipaperista

Tässä kuvia minikansioista, joita kääntelin skäppipaperiarkeista. 

Kutistemuovikorviksia

Isot sydämet ovat kutistamattomia. Käytin mustaa, valkeaa ja väritöntä kutistemuovia. Kalat piirsin hopeatussilla ennen kuumennusta, kukat väritin chalks-väreillä samoin ennen kuumennusta.

Kokeilin uutta hienoa leikkuriani. Stansseja sain lainaksi. Olisi kiva tehdä kummallisen muotoisia korviksia, mutta kutistemuovitekniikkaa pitää näköjään vielä harjoitalla helpoilla malleilla. Helpot mallit voisi toki leikata käsin tai halvemmilla välineillä, mutta kiemuraisissa koneesta ja valmiista stansseista olisi suurta apua.

Kaksi lahjarasiaa lisää

Uusi kirjan mallinen rasia

Ystävänpäivälahjan paketti

Joku ystävä saa tänä vuonna minulta lahjan, koskapa sain jo paketin valmiiksi.

Kirjarasia

Maijun blogista löytyi jälleen houkutteleva haaste. Itseltäni puuttuu aina jotain tykötarpeita, kun teen sen verran harvoin tällaisia juttuja, mutta olen aika tyytyväinen tulokseen.
Maijun blogista löytyy tarkempia ohjeita ja ennen kaikkea hyviä linkkejä teko-ohjeisiin.

Nyt löytyi kunnollinen taittoluu

Kirjamessuilta se löytyi! Perinteikkään Kirjasitomo Jokisen ammattilaiset olivat ystävällisiä ja esittelivät mestaritöitään ylpeinä. Jos olisin jokin raharikas, ostaisin varmasti lempikirjani uudelleen sidottuna, sivujen reunukset kullalla silattuina ja kirja hienossa kotelossa. Ooh.

Mutta asiaan: etsin kissojen ja koirien kanssa nettikaupoista taitteluluuta. Mieluiten siis vielä juuri luusta tehtyä. Nettikaupoissa oli lähinnä tarjolla muovisia ja hinta olisi joissain kivunnut aika ylös, kun lähetyskustannukset lisätään. Siis olen tyytynyt Sinellin muoviseen.
Tänään siis tärppäsi: ostin heti kaksi kappaletta – toisen vain siltä varalta, että ensimmäinen häviää. Hinta oli kohtuullinen.

Ensimmäinen kenkä valmistui

Kun taannoin näin skräppipaperista tehdyn kengän mallisen onnittelukortin, ajattelin, että on liian vaikea. Piti kuitenkin kokeilla. Eipä ollut liian vaikea.
Kiitos Maissille linkistä.ja Terri Heinzille hyvistä kaavoista ja video-ohjeista. Kukka on sovellettu Maijun ohjeista.

Kartonkiruusuja

Maiju neuvoi eilen, miten ruusuja voi tehdä itse. Minulla ei ollut käytettävissäni samanlaista paperia, joten 220-grammainen värillinen kartonki korvasi 200-grammaisen valkoisen. Maiju värjää jokaisen ruusun itse, Oma hommani oli astetta helpompi tässä suhteessa. Sen sijaan nuo 20 lisägrammaa hankaloittivat vähän liimaamista ja sitä kautta ruusun koossa pysymistä.
Leikkurikokoelmastani löytyi runsaat pari tuumaa läpimitaltaan oleva retrokukkaleikkuri. Se sopi tarkoitukseen aivan hyvin. Vihreät lehdet leikkelin käsin. Niiden toteutusta joudun vielä hiomaan.
Nuo keltaiset ruusut on tehty Maijun kanssa, punaiset puolestaan kotona omilla välineillä ja omilla materiaaleilla.
Edit. 22.8.2010 klo 11.30
Ja edit klo 17.50: